Kirjastot ovat osa sivistysstrategiaa
Raahesta lakkasi vuoden alussa Ollinsaaren kaupunginosan kirjasto. Kirjat myytiin olemattomalla hinnalla niille, jotka sattuivat huomaamaan myynti-ilmoituksen. Moni sai kirjahyllyynsä jopa kirjasarjoja. Lasten kirjat olivat aarre perheelle, jossa niitä luetaan.
Mutta kuitenkin. Väkirikkaiden Ollinsaaren ja Mestauskallion kaupunginosan mukana kirjaston menettivät laajat Palonkylä, Paraatinmäki, Pereenmäki jne. Kirjastopalvelut ovat oman sivukirjaston lakkautuksen myötä monella liian kaukana.
Ollinsaaren kirjaston yhteyteen olisi pitänyt ideoida palveluja lisää eikä lakkauttaa entinenkin. Kahvila-kirjasto-käsityö-tapaamispaikka alueiden kaupunkilaisille!
Elokuun alussa lakkaa Ylipään kirjasto sekä koulu, jonka tiloissa kirjasto on toiminut. Polveilevan joen sylissä kauniilla paikalla sijaitsevan koulun ja kirjaston menetys on tappio Ylipään kylän asukkaille.
Tähänkin mennessä kirjastoja on pidetty auki rajoitetusti, mutta samaa käytäntöä olisi voinut jatkaa. Eivät menot kiertävää tai osa-aikaista kirjastovirkailijaa kohti ole suuren suuret, mutta merkitys alueiden asukkaille on ollut suuri.
Kulttuurilautakunta on viime lokakuun kokouksessa tekemäänsä päätöstä perustellut toteamuksella, että ”näillä toimenpiteillä turvataan pääkirjaston palvelutasoa”.
Päätöksen perustelu jättää kysymyksen, noinko vähästä on kiinni pääkirjaston eli Raahen kaupunginkirjaston ylläpito. Miten päätöksen perustelu suhteutetaan niihin menolisäyksiin, joista kaupunginhallitus ja –valtuusto päättävät hyvinkin helposti?
Lakkauttamisesta syntyvät tulot ovat vähäiset Raahen kokoisen kaupungin taloudessa. Mikäli niillä jotakin paikataan pääkirjaston toiminnassa, kysymys on jo paikasta paikan päälle. Niin ei toimita Raahessa muillakaan palvelusektoreilla. Sitä paitsi kirjastot ovat arvaamattoman suuri palvelu kansalaisille, ne ovat välttämätön osa sivistysstrategiaa.