Teemat vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat ihmiskunnan eettistä ja moraalista olemusta, jota Ranskan vallankumous ei suinkaan luonut, vaikka niin usein näytään ymmärrettävän. Teemoista kuitenkin usein puhutaan juuri Ranskan yhteydessä – niin nytkin presidentin vaaliin valmistauduttaessa.

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat ihmiskunnan historian ikäistä globaalia etiikkaa, joka on tunnistettavissa kultaisen säännön etiikkana kaikissa uskonnoissa ja joka juurtui Euroopan arvoksi kristinuskon ja myös antiikin humanismin myötä.

Kuluneen kevättalven Ihminen ja kosmos-tapahtumassa Kuhmossa Joensuun yliopiston historian professori Kimmo Katajala hoksauttikin, että Ranskan vallankumouksen ainoa perintö on giljotiini. ”Vapaus-, veljeys- ja tasa-arvoilla oli juuret jo historiassa”, hän sanoi luennossaan.

Jokavuotiseksi tapahtumaksi muodostuneen Kuhmon keskustelevan kulttuuritapahtuman aiheena tällä kertaa oli ”Vapaus, veljeys, tasa-arvo – Vallankumous nyt!” Teemalla tarkasteltiin vallankumousta tämän päivän tieteissä ja taiteissa.

Euroopan arvojen ja kulttuurin peruspilareita ovat antiikin humanismi ja kristinusko. Välimeren alueen hellenistisessä kulttuurissa levinnyt kristinusko toi Eurooppaan periaatteen ihmisten tasa-arvosta. Oli kysymys mullistavasta uudelleen ajattelusta.

Uusi ajattelutapa merkitsi jokaisen ihmisen ihmisarvoa, naisen arvoa ja lapsen arvoa. Se muutti perhe-elämää ja yhteiskuntaa. Köyhien ja sairaiden kohtaamisessa toteutettiin lähimmäisen rakkautta. Oikeuden käytössä hylättiin verikosto. Kristinusko alkoi vaikuttaa orjuuden poistumiseen. Arvot saivat uuden järjestyksen, entisten arvojen tilalle tulivat uudet.

Euroopan demokratian juuria on etsitty Välimeren kulttuurin piiristä. Kompromissien käyttöä päätöksenteossa on nähty olleen jo Egyptissä ja Mesopotamiassa, mutta erityisesti on painotettu Antiikin Kreikkaa.

Filosofien Sokrateen ja Aristoteleen ajalta on kuvauksia Ateenan demokratiasta 300-luvulta eKr. Ateenan demokratia oli vähemmistödemokratiaa poliittisten oikeuksien puuttuessa orjilta ja naisilta, mutta se on kuitenkin muodostunut osaksi länsimaista poliittista historiaa.

Oikeudenmukaisuus on jäänyt erityiseksi tutkimuskohteeksi antiikin Kreikasta asti. Tänä päivänäkin muotodemokratian toteutuessa kysymys sisältödemokratiasta voi jäädä avoimeksi.