Tuntuu vaikealta kirjoittaakin otsikkoa: Ristiin rastiin jakautunut Suomi.Kuluneen viikon hallituskokoonpanon synnyttämä kirjoittelu lehdissä, haastattelut ja suulliset kommentit ovat olleet masentavia. Ne ovat hälyttäviä. Otsikko on viikon hedelmä.

Merkille pantavaa on ollut ikärasismi. Kuudenkymmenen ikävuoden tienoilla olevat ministerit ovat olleet monille kauhistus.
Erityisesti sitä ovat olleet ministerit tai paremminkin vain toinen niistä ministereistä, joilla on vahva poliittinen ura. Samalla suulla tai kynällä on ylistetty hallitusohjelman ikääntymispolitiikkaa.

On puhuttu kahtiajakautuneesta yhteiskunnastamme, jossa
jakajana ovat varallisuus ja elinolosuhteet. Nyt on ruvettava puhumaan ristiin rastiin jakautuneesta Suomesta, niin selkeästi on ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen säälimätön pieksäminen merkinnyt myös sen kansanosan pieksämistä, joka äänesti hänet kansanedustajaksi ja halusi sitten ministeriksi. Näitä ihmisiä on
Lapin vaalipiirissä 10944 ja lisää on muualla.

Lapin ihmiset ja lukuisa joukko muita ovat halunneet asioilleen vahvan hoitajan ja toimijan. Tämä ei ole kelvannut suomalaiselle medialle, yleisönosastoille ja kahvipöydissä keskusteleville ja erikoista, ei edes kaikille poliitikoille.

Paavo haisee navetalle. Siinähän se on ja siinä, että hän on
EU-myönteinen, mutta kuitenkin uskaltaa rohkeasti myös arvioida EU:n
ratkaisuja. Euroopan liittovaltioajattelua hän ei ole hyväksynyt ilmeisesti hänen pieksäjänsä sen hyväksyvät. Kuitenkin
enemmistö suomalaisista on navetalle haisevan Paavon kanssa samaa mieltä siitä, että EU-suomalaisilla pitää olla isänmaa!