Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin kuoleman johdosta tunnetaan surua ja kaipausta myös Suomessa. Suuri poliitikko ja suuri ihminen on saateltu Novodevitshin luostarin hautausmaahan.

Muistosanoissaan presidentti Vladimir Putin antoi Jeltsinin elämäntyölle sen ansaitseman arvon. Hän totesi, että joukostamme on poistunut mies, jonka ansiosta alkoi kokonaan uusi aikakausi. Syntyi uusi, demokraattinen Venäjä, vapaa valtio, joka on avoinna maailmalle.

Putin vahvisti muistosanoissaan sen kuvan, mikä suomalaisillekin on jäänyt Jeltsinistä myös ihmisenä. Putin luonnehti muistosanoissaan Jeltsiniä todeten, että hän oli rohkea, sydämellinen ja vilpitön, joka myös otti täyden vastuun kaikista tekemisistään ja kaikesta, mihin hän pyrki. Jeltsinillä oli todellinen venäläisen laaja sielu, jolla oli joustava tahto ja joka oli vilpitön päätöksissään, sanoi Putin.

Venäjän synty puhkaisi mätäpaiseen, jonka suuruus ja sisältö yllättivät. Kollektiivisen moraalin varassa elänyt yhteiskunta ei pystynyt kohtaamaan vapautta vastuullisesti eikä se voinut tietää, mitä demokratia tarkoittaa. Puuttui myös vapaan oikeusvaltion viranhaltijoiden osaaminen.

Syntynen tilanteen saattoi ennakoida, mutta ei siinä syvyydessä eikä laajuudessa, jossa se sitten ilmeni. Onko siis Jeltsin todella se oikea osoite, jota tulee syyttää Neuvostoliiton romahtamista seuranneesta kurjuudesta?

Sitten on Suomessakin heitä, jotka ikävöivät Neuvostoliittoa ja näkevät ainoastaan oligarkkien yhteiskuntaluokan synnyn eksyen samalla puiden sekaan näkemättä ollenkaan metsää.

Mitä vielä Jeltsinin olisi arvostelijoiden mielestä täytynyt tehdä?

Raahessa on totuttu odottamaan puomin takana, kun Rautaruukin Raahen terästehtaalta lähtenyt juna ylittää autotien. Kymmenien vaunujen juna kuljettaa jokaisessa avovaunussaan keskimäärin kahta kymmenen tonnin painoista teräslevykelaa. Jeltsinin elämäntyötä voisi verrata rautateiden vaihdemieheen, joka kääntää junan kulkusuunnan haararadalle, jonka olemassaolosta ei ole tietoa muilla kuin hänellä ja yhdellä toisella miehellä.

Mitä vaihdemiehen olisi vielä pitänyt tehdä? Olisiko hänen tullut nostaa teräskuormassa oleva juna syliinsä ja kantaa se määränpäähän – Jeltsinin tapauksessa Neuvostoliiton ja Venäjän tulevaisuuteen.